 |
|
X-Men 2 Special Edition |
|
 |
| |
Kuvaformaatti
anamorfinen widescreen 2.39:1
Ääniraita
englanti ja unkari: Dolby Digital 5.1 / englanti: DTS 5.1
Kesto
128:17 min
Tekstitys
suomi, ruotsi, englanti ja 6 muuta kieltä
|
|
 |
|
 |
|
Aivan kuin yleinen mielipide ei olisi jo valmiiksi mutantteja vastaan, murtautuu tuntematon mutantti Valkoiseen taloon ja yrittää murhata presidentin. Häikäilemätön William Stryker käyttää tilannetta hyväkseen ja hankkii presidentiltä luvan hyökätä professori Xavierin lahjakkaiden nuorten kouluun, jonka Stryker on paljastanut mutanttien koulutuskeskukseksi. X-Men, suomalaisittain Ryhmä-X, on attentaattia yrittäneen mutantin jäljillä, kun Strykerin erikoisjoukot hyökkäävät kouluun. Ensimmäisessä X-Men -elokuvassa vangitulta Magnetolta puristettujen tietojen avulla Stryker kidnappaa Xavierin ja alistaa tämän julmille kokeille, joiden tavoitteena on koko mutanttiongelman ratkaiseminen kertaheitolla.
The Usual Suspects -elokuvalla Hollywoodin A-listalle noussut Bryan Singer on vaarallisen lähellä hattutemppua. Ensimmäinen X-Men todisti maailmalle ja elokuvateollisuuden rahamiehille, että sarjakuvasta on kuin onkin mahdollista tehdä älykäs, viihdyttävä, jännittävä ja puhutteleva elokuva, joka kaiken kukkuraksi vetää katsojat saleihin. X-Menin vanavedessä etenkin Marvel on lyönyt rahoiksi lukuisilla sarjakuviensa filmatisoinneilla, joista useimmat ovat jättäneet paljon parantamisen varaa ja palauttaneet samalla sarjakuvaleffojen vuosien takaisen kehnon maineen.
Onkin ironista, että X-Men 2 on surullisen huonoja elokuvia tarjonneen vuoden ainoita todellisia valopilkkuja. Toimintakohtausten ja erikoistehosteiden taakse kätkeytyy jälleen vahva viesti suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä vastaan. Sarjakuvan ystäville tarjotaan paljon riemun aihetta: Wolverine päästää sisäisen petonsa lopultakin irti ja tekee hetkessä selvää laumasta vihollisia; Painajaisen teleporttaus näyttää ja kuulostaa juuri siltä kuin miltä sen pitääkin; Colossus ja monet muut sarjakuvasta tutut nuoret mutantit saavat hetkensä ruudulla; Xavier ja Magneto ovat ainakin hetkellisesti samalla puolella; Wolverine kohtaa Lady Deathstriken; ja Jean Grey ottaa ison askeleen ihmisen evoluutiossa.
X-Men 2 lienee historian onnistunein sarjakuvaan perustuva elokuva. Se onnistuu säväyttämään sekä sarjakuvan faneja että modernin tieteistoiminnan ystäviä - vaatimatta katsojaltaan sarjakuvan universumin tuntemista.
|
 |
|
Kaksilevyinen SE
X-Men 2 julkaistiin DVD:llä ensimmäistä kertaa parisen kuukautta sitten pelkän elokuvan sisältävänä perusversiona. Nyt on vuorossa kahden levyn Special Edition, joka sisältää elokuvasta saman version, mutta kuorruttaa paketin kahdella kommenttiraidalla, uskomattomalla DTS-ääniraidalla ja runsailla lisukkeilla.
Julkaisun kuvanlaatu edustaa nykyistä neljän tähden tasoa: isoissa värialueissa näkyy hieman juovia ja koko kuva-alalla on ripaus kohinaa, mutta juuri muuta valittamista yksityiskohtaisessa ja väreiltään vahvassa kuvassa ei ole. Elokuvan ääniraita sen sijaan ansaitsee täydet viisi tähteä. Äärimmäisen aktiivisesti kaikkia kaiuttimia käyttävä äänimiksaus vyöryttää huoneeseen musiikkia ja tuhteja äänitehosteita joka suunnasta lähes taukoamatta. Lisäbassoa käytetään milloin jännityksen tihentämiseen, milloin räjähdysten vahvistamiseen ja jopa lisäämään Patrick Stewartin upeaan ääneen lisää matalia taajuuksia. DTS-raita on harvinaisen selvästi Dolby Digital -raitaa parempi; kirkas, erotteleva ja dynaaminen DTS-ääniraita menee suoraan kotiteatterin äänentoistoa parhaiten esittelevien ääniraitojen listalle.
|
|
|
Kaksi kommenttiraitaa
Ensimmäisellä kommenttiraidalla jutustelevat leppoisaan sävyyn ohjaaja Bryan Singer ja kuvaaja Newton Thomas Sigel. Kaksikko on työskennellyt yhdessä jo 10 vuoden ja viiden elokuvan ajan, ja kertovatkin heti aluksi työskentelytavoistaan ja yhteisestä elekielestään, joka nopeuttaa kuvauksia ja tekee puhumisesta usein tarpeetonta. Sigel puhuu pääasiassa kuvauspaikoista sekä lavasteiden rakentamisesta ja niissä kuvaamisesta, Singerin keskittyessä näyttelijöihin, käsikirjoitukseen ja kuvausten aikana sattuneisiin kommelluksiin. Kommenttiraidan huumori irtoaa pääasiassa Sigeliltä, jonka yllättävät letkautukset menevät Singeriltä yleensä yli hilseen. Lopputekstien aikana kaksikko paljastaa leffasarjan kolmannen osan olevan musikaali ja hehkuttaa idean loistavuutta pitkään - kunnes Singeriltä pettää pokka.
Toisella kommenttiraidalla puhuvat tuottaja Lauren Shuler Donner ja käsikirjoittajat David Hayler, Dan Harris ja Mike Dougherty. Kirjoittajien keskittyessä tarinaan ja henkilöhahmojen rakentamiseen, puhuu Donner käytännön asioista, kuten Valkoisen talon käytävien ja presidentin kuuluisan, ovaalin muotoisen toimiston pikkutarkasta rakentamisesta. Kirjoittajilla on kourallinen hupaisia tarinoita kerrottavanaan mm. työn välttelystä. Molemmat raidat ovat kuuntelemisen arvoisia, joskaan kumpaakaan ei ole tekstitetty suomeksi. Seuraamista avittaa sentään valinnainen englanninkielinen tekstitys.
|
|
|
Useampi tunti lisämateriaaleja
Kakkoslevyn mittavat lisukkeet on tekstitetty kuudella kielellä, joista yksikään ei valitettavasti ole suomi tai ruotsi. Listalta löytyy sentään englanti. Lisämateriaalit etenevät loogisesti X-Men -sarjakuvan synnystä elokuvan esituotannon ja kuvausten kautta jälkituotantoon, poistettuihin kohtauksiin ja valokuvagallerioihin.
Marvelin ja supersankarisarjisten ystävät saavat varmasti hyvät kiksit ensimmäisestä dokkarista, joka haastattelee X-Menin luojaa, Stan Leetä, sekä kunnioitettavan pitkän rupeaman X-Men -sarjakuvan peräsimessä tehnyttä Chris Claremontia. Ruudussa viivähtää myös X-Men -kirjoittaja Chuck Austen, joka kertoo Nightcrawlerista (suom. Painajainen) ja hahmon viehätyksestä.
Esituotannosta, kuvauksista ja jälkituotannosta kertovat dokumentit kestävät yhteensä yli kolme tuntia, joiden aikana katsoja perehdytetään tuotannon suunnitteluun, lavasteiden rakentamiseen, vaatetukseen, elokuvan hahmoihin, erikoistehosteisiin ja musiikkiin. Poistettuja kohtauksia on kaikkiaan 11, joista useimmat ovat alle minuutin mittaisia. Valokuvagallerioissa on n. 600 kuvaa mm. kuvauspaikoista, lavasteista ja ideoista, jotka eivät lopulta päätyneet elokuvaan. Maininnan arvoinen on ns. Danger Room, jossa X-Menin jäsenet harjoittelevat henkensä kaupalla. Huikea huone nähtäneen sarjan kolmannessa osassa, joka saa ensi-iltansa vuonna 2006.
Jos Taru sormusten herrasta -elokuvien Special Extended Editioneita ei olisi olemassa, olisi X-Men 2 SE ansainnut julkaisuna täydet viisi tähteä. Villi äänimiksaus, kommenttiraidat (jotka saa esiin pelkkänä tekstityksenä) ja kakkoslevyn runsaat lisukkeet paikkaavat helposti kuvan pikku puutteet, kokonaisuuden lievittäessä oivasti X-Men-fanien tuskaa kolmososaa odotellessa.
Petri Teittinen
|
|
|
