 |
Adam Sandlerin suosiota rapakon tuolla puolen on miehen elokuvien perusteella täysin mahdotonta käsittää. Sandler on täysin lahjaton näyttelijä, ei omaa pisaraakaan elokuvatähdelle välttämätöntä karismaa ja koomikkonakin ala-arvoinen. Yksiulotteiseksi kuminaamaksi haukuttu Jim Carrey sentään todisti lahjakkuutensa "The Truman Show":ssa ja "Man on the Moon":issa, mutta Sandlerin ainoa roolihahmo on Sandler itse.
Little Nicky esittää antaumuksella mikä on Sandlerin mielestä hauskaa: kumarassa kyhjöttävä idioottihyypiö, joka puhuu ärsyttävästi känisten suu irvokkaassa virneessä. Kun Nickyn apurina toimiva koira ulostaa kadulle, vetää Nicky housut kinttuun ja tekee saman. Hauskuus on moisen hahmon toilailujen seuraamisesta kaukana. Käsikirjoittajat - Sandler, kaverinsa Tim Herlihy ja ohjaaja Brill - paiskovat ruudulle nenänkaivuu-, oksennus- ja ulostevitsejä, jotka naurattavat vain heitä itseään. Lyhyesti sanottuna Little Nicky on epähauskin elokuva miesmuistiin.
Sandlerin edelliset elokuvat olivat kaikesta huolimatta taloudellisia menestyksiä, joten monet näyttelijät haistoivat Little Nickyssä varman hittituotteen. Nimensä vetävät tällä kerralla lokaan muidenmuassa Harvey Keitel, Patricia Arquette, Reese Witherspoon, Quentin Tarantino ja Rhys Ifans. (Ei ihme, että Tarantino kielsi nimensä käyttämisen elokuvan mainoksissa tai kansilehdissä.) Ruudulla vilahtavat myös Dana Carvey, Kevin Nealon, Jon Lovitz, Michael McKean, Rob Schneider ja Clint Howard. Jollain ilveellä mukaan on houkuteltu myös Henry Winkler ja Ozzy Osbourne (!).
New Line Cineman markkinointiosasto on kekseliäästi laittanut Lord of the Rings -elokuvan trailerin DVD:lle ennen itse elokuvaa. Trailerin voi halutessaan hypätä yli, kuten useimmat Adam Sandler -fanit varmasti tekevätkin. "Herran tähden, elokuva jota katsoessa tarvitaan aivosoluja! Katoa!" Levyllä on kaikkiaan viisi ääniraitaa, joista kaksi on kuusikanavaisia. Yhdessä kohtuurunsaiden lisukkeiden kanssa levylle ei ole jäänyt aivan tarpeeksi tilaa elokuvalle, jonka kuvanlaatu kärsii hieman bittien vähyydestä.
Isoissa väripinnoissa näkyy selvää pikselöintiä, ja etenkin Helvetti-kohtauksissa runsas savu tuppaa hajoamaan pikselisutuksi. Bittien vähyyttä on yritetty peitellä suotimilla, joiden ansiosta kuvassa on ripaus liikesumeutta. Kuva on kuitenkin aivan tarpeeksi terävä, ja sekä värit että kontrasti ovat kohdallaan.
Dolby Surround- ja Dolby Digital 5.1 -ääniraitojen lisäksi levyllä on DTS 5.1 -raita. Ärhäkkä ja Dolby Digital 5.1-raitaa äänekkäämpi DTS-raita on laadullisesti paras, joskin ero on vain marginaalinen. Molemmat 5.1 -raidat ovat todella aktiivisia, äänitehosteiden ja kaikkiin kaiuttimiin miksatun musiikin täyttäessä kuuntelutilan tehokkaasti. Ääniraita kikkailee tehosteilla aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Levyllä on myös kaksi kommenttiraitaa, joista ensimmäisellä puhuvat Sandler, Brill ja Herlihy. Jutustelua leimaa jatkuva kiusoittelu ja elokuvaakin heikompi vitsien taso. Sandler puhuu jostain syystä itsestään kolmannessa persoonassa ja kiusaa Herlihyä jatkuvalla syötöllä. Härnäämisen sekaan kolmikko mahduttaa ällistyttävän määrän sekä toistensa että elokuvansa kehumista. Ällöttävää.
Näyttelijöiden kommenttiraita on paitsi siedettävämpi, myös paljon hauskempi ja mielenkiintoisempi. Spinal Tap -leffasta, lukuisista sivuosista ja hupaisasta vierailusta The X-Files -TV-sarjassa tunnettu Michael McKean toimii raidan puheenjohtajana. Mikrofonin ääreen kiikutetaan hengästyttävällä tahdilla mittava joukko elokuvan sivuosien esittäjiä Jon Lovitzista Henry Winkleriin (Fonzzz!), McKeanin esittäessä kysymyksiä ja pitäessä keskustelun vireänä.
Ensimmäinen lisukkeiden kahdesta dokumentista on toiveikkaasti nimeltään "Adam Sandler Goes To Hell". Tämä 32-minuuttinen making-of -dokumentti sisältää paljon pilalle menneitä ja vaihtoehtoisia kohtauksia, sekä tuotantohenkilöstön haastatteluja. Anamorfisella 1.78:1 kuvalla ja Dolby Digital 2.0 -äänellä varustettu dokumentti on totta puhuen ziljoona kertaa hauskempi kokemus kuin elokuva jota se käsittelee. Jälkimmäinen dokumentti, "Satan's Top Forty", kestää himpun yli 17 minuuttia ja keskittyy käsittelemään hevirokkia ilmiönä. Mielipiteitään ja tuntojaan käy tilittämässä mm. Kissin Gene Simmons.
Elokuvasta poistettuja kohtauksia on kokonaiset 21 kappaletta, yhteispituudeltaan hieman yli 16 minuuttia. Pätkät esitetään anamorfisella 1.94:1 kuvalla ja DD2.0 -äänellä. Kaksi traileria ja teaseriä ovat kaikki kuvaltaan anamorfisia 1.83:1 ja ääneltään DD5.1. "School of Hard Knocks" -musiikkivideon lisäksi levyllä on vielä ohjaajan, Sandlerin ja viiden muun näyttelijän filmografiat tekstiruutuina. Elokuvassa on 19 kappalemerkkiä, ja sekä ääniraidan että tekstityskielen vaihtaminen onnistuu elokuvan aikana käymättä valikoissa. Levyllä ei takakannen varoitustekstistä huolimatta ole pakkotekstitystä.
|
 |
